Ajankohtaista

MITÄ ANTROPOSEENI TARKOITTAA?

TIEDE & EDISTYS-LEHDEN ANTROPOSEENI-TEEMANUMERON JULKISTUSTILAISUUS

Paikka ja aika: Antikvariaatti Sofia (Vuorikatu 5, Helsinki), keskiviikkona 17.5 klo 18–20

Ihmiskunnasta on tullut maapallon toimintaa muuttava geologinen voima. Ihmisen planeetan ekosysteemeihin kohdistama vaikutus päihittää jopa suuret luonnonvoimat kuten asteroidin törmäykset tai tulivuoren purkaukset. Tulevaisuuden geologit kaivavat maakerrostumista esiin lähinnä ihmisen jälkeensä jättämää muovia, betonia ja broilerin luita. Ihminen on sysännyt maapallon suopealta holoseenin aikakaudelta arvaamattomalle kurssille. Olemme siirtyneet uuteen geologiseen aikakauteen, antroposeeniin, ihmisen aikaan.

Edelliset toteamukset ovat tuttuja parhaillaan kiihkeästi käytävästä antroposeeni-keskustelusta. 2000-luvun alussa antroposeenista keskustelivat lähinnä luonnontieteilijät, mutta viime vuosina käsitteestä on tullut yhä useammin myös humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden tutkimuksen sekä populaarien kirjoitusten ja taiteellisten hankkeiden kohde. Antroposeenissa on vahvasti 2000-luvun akateemisen iskusanan piirteitä.

Antroposeeniteesi vie kuitenkin tutkimuksen, ajattelun ja politiikan perustaviin hankaluuksiin. Antroposeenissa ei ole kyse vain yksittäisistä tosiasioista, tieteen tuloksista ja niiden oikeasta tulkinnasta, siis epistemologiasta, vaan myös keskustelun ontologisista sitoumuksista. Harvassa yhteiskunnallisen ajattelun kohtaamassa asiassa on hankalampaa tietää, mistä itse asiassa puhutaan: Mitä on se luonto, jonka ihmisen toiminta on tuhoamassa? Mitä on se politiikka, jota ”me ihmiset” olemme tähän saakka toteuttaneet, ja jonka nyt täytyisi ottaa ensimmäistä kertaa huomioon myös meidän planeettamme?

Vaikka esimerkiksi ilmastonmuutos on tieteen näkökulmasta ilmiönä päivänselvä, sitä koskeva keskustelu on hankala poikkeuksellisella tavalla. Tämä siksi, että keskustelun ytimessä toimiva erimielisyys ei koske vain faktoja vaan myös niitä perustavanlaatuisia eroja, jotka yhteiskunnallisina, sukupuolittuneina, rodullistuneina ja maantieteellisinä tuottavat nämä tosiasiat. Mistä asemasta antroposeeni-keskustelun tosiasiat todetaan? Kenen ääni kuullaan? Kuka on vastuussa antroposeenin ympäristötuhoista? Millä termeillä globaalien ympäristökriisien edessä tehtävistä poliittisista päätöksistä pitäisi ylipäätään keskustella? Voiko politiikkaa todella tehdä globaalista näkökulmasta ja koko ihmiskunnan nimissä?

Tiede & edistyksen Antroposeeni-teemanumero ottaa monipuoliseen kriittiseen tarkasteluun antroposeenin käsitteen ja siitä käytävän keskustelun. Numeron kirjoituksia yhdistävänä tavoitteena on paljastaa antroposeeni inspiroivana mutta jännitteisenä tutkimuksen ja politiikan kenttänä – erojen ja ristiriitojen näyttämönä.

Tilaisuudessa antroposeenista keskustelemassa numeron kirjoittajista Tuomo Alhojärvi, Tero Toivanen, Ari Korhonen ja professori Tuija Pulkkinen.

Vapaa pääsy, tervetuloa!

Facebook-tapahtuma https://www.facebook.com/events/121816955048861/

 

Avoin kirjoituskutsu

Avoin kirjoituskutsu Tiede & edistys -kausijulkaisun teemanumeroon

Taidetutkimus – taiteen ja tutkimuksen leikkauskohtia

Taiteellisessa tutkimuksessa teokset ja taiteen käytännöt ovat tutkimuksen ytimessä monin tavoin. Kokeellisuus, prosessi, kokemuksellisuus ja toisin sanominen ovat termejä, jotka usein kaikuvat taiteellisen tutkimuksen seminaareissa ja työpajoissa. Tutkivilla taiteilijoilla ei ole tukenaan, jos ei taakkanaankaan, yhtä lailla kauas ulottuvaa perinnettä kuin tieteen taustasta ponnistavilla taiteen tutkijoilla. Taiteen ja tutkimuksen leikkauspisteessä tutkimuskirjoittamisen akateemiset perinteet ja tieteellisyyden kriteerit ovat sekä haastajia että haastettuja. Punnittavina ovat myös perustavalla tavalla erilaiset lähtökohdat ja lähestymistavat.

Missä määrin taiteen keinoin etenevän tutkimisen ratkaisevat kohdat ovat menetelmällisiä ja kielellisiä? Onko taiteellisessa tutkimuksessa kyse kokonaan toisenlaisista kysymysten asetteluista kuin tutkimuksessa, jolle taiteen ilmiöt ovat tutkimuskohteita? Jos taide on omalakinen kieli ja väylä avata näkymiä ilmiöiden ja olemisen tasoihin sanallisen ilmaisun tuolla puolen, niin miten tuoda esiin sen tuottamia jäsennyksiä tutkimuskontekstissa? Miten asetella sanat, muodot, rytmit ja sanomisen tilat? Miten taiteen tieteellisyys ja tieteen taiteellisuus leikkaavat toisiaan?

Kutsumme eri alojen taiteilijoita ja tutkijoita osallistumaan keskusteluun taiteen ja tutkimuksen yhteiskunnallisista, poliittisista ja aistimuksellisista leikkauspisteistä. Toivomme vertaisarvioituja artikkeleita, tutkimusesittelyjä ja esseemuotoisia kirjoituksia. 400 sanan abstraktit pyydetään toimittamaan 31.3.2017 mennessä osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. . Sähköpostin otsikkona tulee olla "Taidetutkimus". Toimituskunta valitsee abstraktien perusteella joukon teemanumeroon suunnattuja tekstejä, joiden kirjoittajia pyydetään toimittamaan valmiit käsikirjoitukset tutustuttavaksi 15.8.2017 mennessä. Tämän jälkeen käsikirjoitukset käyvät läpi normaalin vertaisarviointi- ja toimitusprosessin. Teemanumeron julkaisuajankohta on syksyllä 2017.

Tiede & edistys on referee-julkaisu eli kaikki lehdessä julkaistavat tutkimusartikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin. Käytössä on anonymisoitu referee-prosessi: julkaisupäätös tehdään kahden, ulkopuolisen arvioijan antaman lausunnon perusteella.

 Vuonna 2017 Tiede & edistys laajentaa suhteellisen nuoren tutkimusalueen, taiteellisen tutkimuksen alueelle, seuraamaan erilaisia taiteen ja tieteiden kohtaamisten tapauskertomuksia, jotka voivat olla vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita ja muita tutkimuskirjoittamisen muotoja, mukaan lukien esseistiset kirjoitukset.

Teeman toimittamisesta vastaavat Mika Elo, Tuija Kokkonen ja Maiju Loukola

MISTÄ SYNTYY POLIITTINEN JA YHTEISKUNNALLINEN LIIKE?

Tutkijaliiton Tiede & edistys -lehden Liike-teemanumeron (4/2015) julkistamistilaisuudessa käsitellään liikettä ja siihen kytkeytyviä kiistoja.

 Tilaisuus pidetään Tiedekulma Aleksissa (Aleksanterinkatu 7, Helsinki) torstaina 11.2. klo 16–17.30.

Mistä syntyy liike? Mikä tekee liikkeestä poliittisen tai yhteiskunnallisen? Miten liikkeitä ja liikkumista hallitaan ja estetään? Miksi kansallisvaltion ja ihmisten vapaan liikkuvuuden välinen ristiriita on väkivaltainen? Mitä liikkeestä siis pitäisi ajatella?

Kaikkien poliittisten käsitteiden tapaan myös liike on kiistanalainen asia. Ihmisten hallinnan näkökulmasta väkijoukot liikkuvat usein laittomasti, päättömästi ja vailla hyväksyttävää syytä. Toisaalta on tapana valitella liikkeen muodostamisen vaikeutta: ihmiset eivät sitoudu toimimaan yhteiseksi hyväksi uskoteltujen päämäärien tavoittelemiseksi. Vaikuttaa siltä, että tarvittaisiin uutta tietoisuutta, yhteistä ymmärrystä ja sopua. Onkin sanottu, että itse asiassa kaikkiin perinteisiin käsityksiin liikkeestä sisältyy vaatimus aktivoitumisesta ja hengen kasvusta: ikään kuin "elämä sinänsä" siis olisi epäpoliittista ja kaikki ihmisten toiminta vaatisi joukon tulemista tietoiseksi itsestään, vaatimuksistaan tai esimerkiksi yhteiskunnallisesta asemastaan. Usein juuri tämä vaatimus on kuitenkin tehnyt liikkeistä hallittavia, ohjailtavia ja paikoillaan pysyviä.

Liike-teemanumeron kirjoituksissa käsitellään liikettä sen hallinnan historian ja nykyilmiöiden näkökulmasta.

Artikkelit:

Ari Korhonen: Roskajoukko, kansa ja liike: ulossulkeminen saksalaisen idealismin perinteessä

Jukka Könönen: Muuttoliikkeiden hallinta ja hallitsemattomuus.  Huomioita rajojen ja liikkumisen suhteista Euroopassa

Tero Toivanen: Rosvouden liike – Varhainen rautateollisuus, tervatalous ja sosiaalinen rosvous 1860-luvun Kainuussa

Hermanni Yli-Tepsa: Logistiikka ja hallinta

Keskustelutilaisuudessa liikettä ja siitä kumpuavia kysymyksiä pohtivat eri tieteenalojen näkökulmasta teemanumeron kirjoittajat Ari Korhonen (filosofia), Jukka Könönen (sosiologia), Tero Toivanen (maailmanpolitiikka) ja Hermanni Yli-Tepsa (filosofia). Puheenvuoroja kommentoi sukupuolentutkimuksen professori Tuija Pulkkinen. Keskustelua vetää Ari Korhonen.

Tervetuloa!

Tilaisuus on kaikille avoin.

Laki ja järjestys

Poliittisia ja oikeudellisia näkökulmia radikalismiin, konservatismiin ja radikaaliin konservatiivisuuteen

 

Aika: 13.6.2014

 

Paikka: Porthania P545, klo 10–18.

 

Millainen on lain ja järjestyksen suhde? Mitä on järjestys ja mikä on sen suhde epäjärjestykseen? Onko oikeus jo perusluonteeltaan konservatiivista? Miten ja missä olosuhteissa laki – tarkoituksella tai tarkoittamattaan – voi palvella vallankumouksellisia päämääriä? Voiko laittomuus edistää laillisuuden asiaa pitkällä tähtäimellä? Onko oikeutta mahdollista säilyttää lakeja kumoamalla tai lykkäämällä? Seminaarissa etsitään vastauksia näihin ja näitä lähellä oleviin kysymyksiin, jotka nousevat eurooppalaisen poliittisen ja oikeudellisen ajattelun traditiosta.

 

10:15 Jussi Backman: Olemisen oikeudenmukaisuus: laki ja järjestys esisokraattisilla ajattelijoilla

11:00 Mika Ojakangas: Platon ja oikeus luonnon mukaan

11:45 Tuomas Parsio: Maimonides ja esimoderni laki

12:30 Lounas

13:30 Panu Minkkinen: Demokratiaa Walter Bagehotin tapaan

14:15 Timo Pankakoski: Käsitteet politiikassa ja oikeudessa

15:00 Markku Koivusalo: Väkivallan järjestys

15:45 Kahvitauko

16:00 Timo Miettinen: Talouden lait: fenomenologia ja ordoliberalismi

16:45 Sakari Hänninen: Uusliberalistien ja uuskonservatiivien epäpyhän liiton poliittis-oikeudelliset seuraamukset

17:15 Ari Hirvonen: Vankila

 

Seminaarin järjestää SA projekti The Intellectual Heritage of Radical Cultural Conservatism, Tutkijaliitto sekä CoE Foundations of European Law and Polity

Walter Benjamin – ajattelua toisten päissä

Walter Benjamin – ajattelua toisten päissä

tiistaina 20.5. klo 9.30.00–18.00 Tieteiden talolla Helsingissä (Kirkkokatu 6), salissa 505

Seminaari kokoaa yhteen suomenkielisiä kirjoittajia ja tutkijoita, joiden päähän Walter Benjaminin (189–1940) tekstit ovat jääneet pyörimään. Benjaminilla, joka omana aikanaan joutui toimimaan vailla vakaata asemaa, alueelta ja alalta toiselle vaeltavana älyllisenä proletaarina, senttarina ja freelancerina, on paljon sanottavaa meille, jotka emme enää voi nojata vanhoihin varmuuksiin tai vanhoihin instituutioihin. Benjaminin kirjoitukset, jotka käsittelevät niin suurkaupunkilaista elämää, taidetta, kieltä ja kirjallisuutta kuin historiaa ja poliittista filosofiaakin, osoittautuvat jatkuvasti yhä ajankohtaisemmiksi.

Seminaarin yhteydessä julkistetaan uusi Benjaminin tekstien suomennosten kokoelma Keskuspuisto, mutta esitelmät eivät rajoitu kirjan tekstien aiheisiin, vaan käsittelevät Benjaminin ajattelua monipuolisesti ja eri näkökulmista.

OHJELMA:

9.30–9.40 Seminaarin avaus

9.40–10.40 ARI KORHONEN & TANELI VIITAHUHTA: "Benjamin ja aistisen tuotannon funktionmuutos"

10.40–11.20 MIKA ELO: "Benjamin taiteellisen tutkimuksen edelläkävijänä"

11.20–11.40 Tauko

11.40–12.20 TAINA RAJANTI: "Kaksitoista apinaa. Kieli ja väkivalta"

12.20–13.00 PANU MINKKINEN: "Benjamin, Weber ja itsetarkoituksellinen väkivalta"

13.00–14.10 LOUNAS

14.10–14.50 ESSI SYREN: "Avantgarde ja destruktiivisuus Benjaminin filosofiassa"

14.50–15.30 Petri Tervo: "Spektaakkelin ei-inhimillinen lapsuus ja Pariisin ruumishuoneen näyttämö"

15.30–16.15 KAHVI

16.15–16.55 EETU VIREN: "Lumppujenkerääjä vallankumouksen aamuhämärässä"

16.55–17.35 JUSSI VÄHÄMÄKI: "Mikki Hiiri ja kokemus"

17.40– LOPPUKESKUSTELU

 

ILTAOHJELMA:

 

Walter Benjamin – ajattelua toisten päissä -seminaarin päätteeksi järjestetään iltaklubi Ravintola Pianossa, Kruunuhaassa (Rauhankatu 15, Helsinki) klo 20–24. Ilmaisessa tapahtumassa kuullaan musiikkia Horst Quartetilta, jonka kanssa Tiina Lehikoinen lausuu Walter Benjaminia, sekä Mustilta kalsareilta. Luvassa myös levymusiikkia.

Järjestäjinä Tutkijaliitto ja Suomen oikeusfilosofinen yhdistys

Sivu 1 / 3

Uusin lehti

te-etukansi-3 2017 nettiin

JULKAISIJA

Tutkijaliitto

Login Form