Tutkijaliiton Tiede & edistys -lehden Liike-teemanumeron (4/2015) julkistamistilaisuudessa käsitellään liikettä ja siihen kytkeytyviä kiistoja.
Tilaisuus pidetään Tiedekulma Aleksissa (Aleksanterinkatu 7, Helsinki) torstaina 11.2. klo 16–17.30.
Mistä syntyy liike? Mikä tekee liikkeestä poliittisen tai yhteiskunnallisen? Miten liikkeitä ja liikkumista hallitaan ja estetään? Miksi kansallisvaltion ja ihmisten vapaan liikkuvuuden välinen ristiriita on väkivaltainen? Mitä liikkeestä siis pitäisi ajatella?
Kaikkien poliittisten käsitteiden tapaan myös liike on kiistanalainen asia. Ihmisten hallinnan näkökulmasta väkijoukot liikkuvat usein laittomasti, päättömästi ja vailla hyväksyttävää syytä. Toisaalta on tapana valitella liikkeen muodostamisen vaikeutta: ihmiset eivät sitoudu toimimaan yhteiseksi hyväksi uskoteltujen päämäärien tavoittelemiseksi. Vaikuttaa siltä, että tarvittaisiin uutta tietoisuutta, yhteistä ymmärrystä ja sopua. Onkin sanottu, että itse asiassa kaikkiin perinteisiin käsityksiin liikkeestä sisältyy vaatimus aktivoitumisesta ja hengen kasvusta: ikään kuin "elämä sinänsä" siis olisi epäpoliittista ja kaikki ihmisten toiminta vaatisi joukon tulemista tietoiseksi itsestään, vaatimuksistaan tai esimerkiksi yhteiskunnallisesta asemastaan. Usein juuri tämä vaatimus on kuitenkin tehnyt liikkeistä hallittavia, ohjailtavia ja paikoillaan pysyviä.
Liike-teemanumeron kirjoituksissa käsitellään liikettä sen hallinnan historian ja nykyilmiöiden näkökulmasta.
Artikkelit:
Ari Korhonen: Roskajoukko, kansa ja liike: ulossulkeminen saksalaisen idealismin perinteessä
Jukka Könönen: Muuttoliikkeiden hallinta ja hallitsemattomuus. Huomioita rajojen ja liikkumisen suhteista Euroopassa
Tero Toivanen: Rosvouden liike – Varhainen rautateollisuus, tervatalous ja sosiaalinen rosvous 1860-luvun Kainuussa
Hermanni Yli-Tepsa: Logistiikka ja hallinta
Keskustelutilaisuudessa liikettä ja siitä kumpuavia kysymyksiä pohtivat eri tieteenalojen näkökulmasta teemanumeron kirjoittajat Ari Korhonen (filosofia), Jukka Könönen (sosiologia), Tero Toivanen (maailmanpolitiikka) ja Hermanni Yli-Tepsa (filosofia). Puheenvuoroja kommentoi sukupuolentutkimuksen professori Tuija Pulkkinen. Keskustelua vetää Ari Korhonen.
Tervetuloa!
Tilaisuus on kaikille avoin.
Poliittisia ja oikeudellisia näkökulmia radikalismiin, konservatismiin ja radikaaliin konservatiivisuuteen
Aika: 13.6.2014
Paikka: Porthania P545, klo 10–18.
Millainen on lain ja järjestyksen suhde? Mitä on järjestys ja mikä on sen suhde epäjärjestykseen? Onko oikeus jo perusluonteeltaan konservatiivista? Miten ja missä olosuhteissa laki – tarkoituksella tai tarkoittamattaan – voi palvella vallankumouksellisia päämääriä? Voiko laittomuus edistää laillisuuden asiaa pitkällä tähtäimellä? Onko oikeutta mahdollista säilyttää lakeja kumoamalla tai lykkäämällä? Seminaarissa etsitään vastauksia näihin ja näitä lähellä oleviin kysymyksiin, jotka nousevat eurooppalaisen poliittisen ja oikeudellisen ajattelun traditiosta.
10:15 Jussi Backman: Olemisen oikeudenmukaisuus: laki ja järjestys esisokraattisilla ajattelijoilla
11:00 Mika Ojakangas: Platon ja oikeus luonnon mukaan
11:45 Tuomas Parsio: Maimonides ja esimoderni laki
12:30 Lounas
13:30 Panu Minkkinen: Demokratiaa Walter Bagehotin tapaan
14:15 Timo Pankakoski: Käsitteet politiikassa ja oikeudessa
15:00 Markku Koivusalo: Väkivallan järjestys
15:45 Kahvitauko
16:00 Timo Miettinen: Talouden lait: fenomenologia ja ordoliberalismi
16:45 Sakari Hänninen: Uusliberalistien ja uuskonservatiivien epäpyhän liiton poliittis-oikeudelliset seuraamukset
17:15 Ari Hirvonen: Vankila
Seminaarin järjestää SA projekti The Intellectual Heritage of Radical Cultural Conservatism, Tutkijaliitto sekä CoE Foundations of European Law and Polity
Walter Benjamin – ajattelua toisten päissä
tiistaina 20.5. klo 9.30.00–18.00 Tieteiden talolla Helsingissä (Kirkkokatu 6), salissa 505
Seminaari kokoaa yhteen suomenkielisiä kirjoittajia ja tutkijoita, joiden päähän Walter Benjaminin (189–1940) tekstit ovat jääneet pyörimään. Benjaminilla, joka omana aikanaan joutui toimimaan vailla vakaata asemaa, alueelta ja alalta toiselle vaeltavana älyllisenä proletaarina, senttarina ja freelancerina, on paljon sanottavaa meille, jotka emme enää voi nojata vanhoihin varmuuksiin tai vanhoihin instituutioihin. Benjaminin kirjoitukset, jotka käsittelevät niin suurkaupunkilaista elämää, taidetta, kieltä ja kirjallisuutta kuin historiaa ja poliittista filosofiaakin, osoittautuvat jatkuvasti yhä ajankohtaisemmiksi.
Seminaarin yhteydessä julkistetaan uusi Benjaminin tekstien suomennosten kokoelma Keskuspuisto, mutta esitelmät eivät rajoitu kirjan tekstien aiheisiin, vaan käsittelevät Benjaminin ajattelua monipuolisesti ja eri näkökulmista.
OHJELMA:
9.30–9.40 Seminaarin avaus
9.40–10.40 ARI KORHONEN & TANELI VIITAHUHTA: "Benjamin ja aistisen tuotannon funktionmuutos"
10.40–11.20 MIKA ELO: "Benjamin taiteellisen tutkimuksen edelläkävijänä"
11.20–11.40 Tauko
11.40–12.20 TAINA RAJANTI: "Kaksitoista apinaa. Kieli ja väkivalta"
12.20–13.00 PANU MINKKINEN: "Benjamin, Weber ja itsetarkoituksellinen väkivalta"
13.00–14.10 LOUNAS
14.10–14.50 ESSI SYREN: "Avantgarde ja destruktiivisuus Benjaminin filosofiassa"
14.50–15.30 Petri Tervo: "Spektaakkelin ei-inhimillinen lapsuus ja Pariisin ruumishuoneen näyttämö"
15.30–16.15 KAHVI
16.15–16.55 EETU VIREN: "Lumppujenkerääjä vallankumouksen aamuhämärässä"
16.55–17.35 JUSSI VÄHÄMÄKI: "Mikki Hiiri ja kokemus"
17.40– LOPPUKESKUSTELU
ILTAOHJELMA:
Walter Benjamin – ajattelua toisten päissä -seminaarin päätteeksi järjestetään iltaklubi Ravintola Pianossa, Kruunuhaassa (Rauhankatu 15, Helsinki) klo 20–24. Ilmaisessa tapahtumassa kuullaan musiikkia Horst Quartetilta, jonka kanssa Tiina Lehikoinen lausuu Walter Benjaminia, sekä Mustilta kalsareilta. Luvassa myös levymusiikkia.
Järjestäjinä Tutkijaliitto ja Suomen oikeusfilosofinen yhdistys
KRITIIKKI-KAHVILA
Perjantaina 8.11 klo 18.00–19.30 Tutkijaliiton ja t&e:n Kritiikki-kahvila
ANTIKVARIAATTI SOFIASSA (Vuorikatu 5, 00100 Helsinki)
ESTETIIKKA, POLITIIKKA JA KASVATUS
FRIEDRICH SCHILLERIN KIRJEITÄ IHMISEN ESTEETTISESTÄ KASVATUKSESTA
Paneelissa keskustelevat Pirkko Holmberg, Esa Kirkkopelto ja Markku Lehtinen.
Puheenjohtajana toimii Ari Korhonen.
Aiheesta:
Kun maailman sanotaan nykyään olevan niin eettisesti, poliittisesti kuin tiedollisestikin
yhä pirstaleisempi, on tullut yleiseksi tavaksi vedota tiettyyn esteettiseen
käsitystapaan. Vaikka viime vuosisadan totalitarististen poliittisten
projektien muisto onkin pakottanut meidät arvioimaan estetiikan ja politiikan
liittoa uudelleen, taide ja tietty esteettinen käsitystapa ovat yhäkin asemassa,
jossa niihin liitetään toivo modernista sovituksesta.
Tämän tilanteen voi nähdä saksalaisen idealismin perintönä. Kun valistuksen projekti Ranskassa näytti Rein-joen takaa katsottuna johtavan suoraan hillittömään väkivaltaan,
syntyi Saksassa ajatus kansan kasvattamisesta vapauteen. Valistuksen ajan
jälkimainingeissa myös päädyttiin etsimään ratkaisua taiteesta ja yleisemmin
ihmisen arvostelukyvystä tekijänä, joka voisi sovittaa valistuksen jättämän
ristiriidan. Näistä kaikkein selvimmin politiikan, taiteen ja kasvatuksen
välisen suhteen määrittää runoilija, näytelmäkirjailija ja filosofi Friedrich
Schiller, jonka teos Kirjeitä ihmisen esteettisestä kasvatuksesta on tämän ohjelman johdonmukaisin muotoilu. Schillerin ajatuksena on, että taide ja esteettinen kasvatus voisivat tuottaa uudenlaisen inhimillisen kyvyn, joka välittäisi moraalilain ja luonnon välisen
ristiriidan ilman päätymistä vallankumouksen tilaan.
On esitetty, että nykyinen käsityksemme siitä, miten taide ja politiikka suhtautuvat toisiinsa,
on yhäkin velkaa Schillerille. Tiedollisen, eettisen ja yhteiskunnallisen
vieraantumisen tilassa esteettinen arvosteleminen vaikuttaa yhäkin lupaavan
mahdollisuutta saada ote asioista kokonaisuudessaan. Esimerkiksi Paul de Man on
todennut, että mitä hyvänsä taiteen ja politiikan yhteydestä sanommekin ja
miten hyvänsä näitä sanomisiamme oikeutamme, sanojen ja niiden oikeutusten
takana olevat standardit ja arvot "ovat schilleriläisiä enemmän kuin koskaan ja
perustavanlaatuisella tavalla".
Mitä tästä pitäisi ajatella? Olemmeko todella schilleriläisiä? Miten taiteen ja politiikan yhteys
pitäisi käsittää? Avaako taide meille toiminnan ja muutoksen mahdollisuuden vai
päin vaistoin peittääkö se taakseen kaikkein polttavimmat kamppailut?
Tervetuloa!
VALTA SUOMESSA
Tiede & edistys -lehti järjestää torstaina 24.10 klo 10.00–18.00
Tieteiden talolla Helsingissä (Kirkkokatu 6), salissa 505
monitieteisen seminaarin, jossa käsitellään valtaa sekä teoreettisesti että sen
konkreettisten ilmenemismuotojen kautta nykypäivän Suomessa.
Ohjelma
10.10 AVAUS: Petri Ylikoski
10.15 Heikki Hiilamo: Sosiaalipolitiikka ja valta: Asiantuntijana hallitusneuvotteluissa
Kommentti: Jyri Liukko
11.00 Ville-Pekka Sorsa: Talouden valta ja valta taloudessa
Kommentti: Teivo Teivainen
11.45–13.15 LOUNAS
13.15 Eeva Luhtakallio: Suomalaisen kansalaistoiminnan valta ja vallattomuus:
agenda, verkostot ja eliitti
Kommentti: Ari Hirvonen
14.00 Jukka Könönen: Oleskelulupajärjestelmä rajojen jatkeena.
Maahanmuuttopolitiikka ja tilapäisyyden tuottaminen
Kommentti: Ilpo Helén
14.45 Hille Koskela: Kansalaisten vastuuttaminen valvontaan
Kommentti: Timo Harrikari
15.30-16.00 KAHVITAUKO
16.00 Sakarias Sokka: Kulttuuripolitiikan eksplisiittinen, implisiittinen ja latentti valta
Kommentti: Markku Koivusalo
16.45 Hannu Simola: Koulutuksen professiot ja hallinnan valtamekanismit
Kommentti: Mika Ojakangas
17.30 LOPETUS
Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!