Ajankohtaista

Frankfurtin kaupungin päätös myöntää tänä vuonna kuuluisa Adorno-palkinto Judith Butlerille on nostattanut vastalauseiden myrskyn monissa juutalaisjärjestöissä: muun muassa Saksan juutalaisten keskusneuvosto on julistanut Butlerin olevan antisemiitti ja vastustanut siksi palkinnon myöntämistä hänelle. Frankfurter Rundschau 11.9. 2012 ja Emma – das politische Magazin von Frauen 12.9. 2012 raportoivat, että noin 120 ihmistä osoitti mieltään Butlerin palkintoa vastaan samaan aikaan kuin hän piti kiitospuhettaan Frankfurtin Paulskirchessä (ja 15 ihmistä osoitti mieltään Butlerin puolesta toisella reunalla toria). Mistä on kyse?

Frankfurtin kaupunki on myöntänyt Adorno-palkinnon joka kolmas vuosi vuodesta 1977 alkaen ”erinomaisista suorituksista filosofian, musiikin, teatterin tai elokuvan alalla”. Palkinto on myönnetty muun muassa Jürgen Habermasille, Jacques Derridalle ja Zygmunt Baumannille, ja gender- ja queer-teoreetikko Butler on ensimmäinen nainen jolle se suodaan. Näyttäisi myös selvältä, että Hankalan sukupuolen kirjoittaja on palkintonsa ansainnut. Jo hänen kuuluisalla sex–gender-erottelun kritiikillään ja performatiivisen sukupuoli-identiteetin teoriallaan on ollut valtava vaikutus pitkälti yli hänen oman alansa. Myöhemmissä teoksissaan hän on pohtinut esimerkiksi sitä, miten seksismiä, homofobiaa, rasismia ja vihapuhetta vastaan voisi taistella toisin kuin valtiollisen sensuurin kautta – tekemällä vihapuheakteista julkisia tekoja ja luomalla julkista tilaa myös loukattujen puheelle niin, että massan hiljaisesta hyväksynnästä tulisi vaikeampaa. 2000-luvulla Butler on kirjoittanut käynnissä olevista sodista ja kidutuksesta myös Afganistanissa, Abu Ghraibissa ja Guantanamossa.

Butler on myös tunnettu Israelin miehityspolitiikkaa kritisoivien edistyksellisten juutalaisjärjestöjen aktiivisena puolestapuhujana, ja hän on viime vuosina esiintynyt yhä ahkerammin palestiinalaisten oikeuksia esiin nostavissa yhteyksissä. Samalla lailla kuin Butler on vastustanut sukupuolen palauttamista ”luonnolliseen” perustaansa, hän on vastustanut myös politiikan palauttamista annettuihin identiteetteihin, eikä hän siis itse amerikanjuutalaisena pidä Israelin valtion tukemista kaikissa olosuhteissa velvollisuutenaan, päinvastoin. Juuri tämä on nyt nostattanut sionistiset järjestöt raivoon. Selitykseksi on nostettu esiin esimerkiksi se, että kritisoidessaan Israelin valtion tapaa kohdella palestiinalaisia Butler on jossakin opetustilanteessa lukenut Hisbollahin ja Hamasin osaksi progressiivista globaalia vasemmistoa tai että hän on puolustanut israelilaisten yliopistojen boikottia kunnes tilanne rauhoittuu (laajemmin Die Zeit 6.9.2012 ja Frankfurter Rundschau 11.9.2012). Kokonaan huomaamatta on tietysti jäänyt asian ydin, nimittäin se, että Butler pasifistina on ennen kaikkea puolustanut sekä israelilaisia että palestiinalaisia (naisten) rauhanliikkeitä, ja varsinkin näiden yhteistyötä. Tällaisten (kontekstistaan irrotettujen) Israel-kriittisten ajatusten takia ilmoitukseen Adorno-palkinnon myöntämisestä Butlerille reagoitiin välittömästi Jerusalem Postissa (26.8.2012), joka suurella voluumilla julisti juutalaisen Butlerin Hizbollahin ja Hamasin ymmärtäjäksi ja tämän vuoksi antisemiitiksi.

Butlerin Jerusalem Postille lähettämä vastaus oli luettavissa jo seuraavana päivänä (27.8.2012) Mondoweiss-nettisivustolla  (http://mondoweiss.net/2012/08/judith-butler-responds-to-attack-i-affirm-a-judaism-that-is-not-associated-with-state-violence.html) ja on mielenkiintoista luettavaa. Butler pohtii siinä velvollisuudentunnettaan vääryyksiin puuttumiseen saamansa juutalaisen kasvatuksen perusteella ja korostaa – kuten hän on tehnyt paljon aikaisemminkin – ettei juutalaisena oleminen merkitse kaikkien Israe­lin tekojen automaattista puolustamista ja ettei Israelin väkivallan kritisoiminen ole samaa kuin antisemitismi.

Butler kehitteli samaa teemaa filosofisemmin myös puheessaan Adorno-palkinnonjakotilaisuudessa. Hän otti lähtökohdakseen Adornon kysymyksen ”voiko hyvää elämää elää huonoissa olosuhteissa” (”Kann man ein gutes Leben im schlechten führen?”). Hän pohti ensin varsin käytännöllisellä tasolla, miten elää oikein maailmassa, jossa on niin paljon ”ihmisiä, joita kukaan ei sure” (die Unbetrauerbaren) – köyhiä, asunnottomia, paperittomia, pakolaisia. Hän tarkasteli sitten teoreettisemmin, millaista tilaa erilaiset biovaltakonstellaatiot jättävät yksilölliselle vastarinnalle ja venytti lopulta Adornon alkuperäisen ajatuksen äärirajoilleen esittämällä, että vastarinta kuuluu hyvään elämään siitäkin huolimatta, ettei se voi eikä sen pidä nousta vallaksi vallan paikalle. (Ks. http://www.fr-online.de/kultur/judith-butlers-dankesrede-kann-man-ein-gutes-%20leben-im-schlechten-fuehren-,1472786,17255122.html)

Näin syntyneessä ”debatissa” on tietysti oltu monta mieltä siitä, miten vasemmistolaisuus pitäisi määritellä, mutta tämä ei ole asian ydin. Olennaista on se, että poliittisen erimielisyyden ilmaisu on tässä muuttunut kantaaottavan ihmisen moraalisen ja intellektuaalisen laadun kaikinpuoliseksi kyseenalaistamiseksi. Sanalla antisemiitti ei näin ole enää mitään muuta sisältöä kuin yhden keskustelun osapuolen hiljentäminen.

Samantapaiset antisemitismisyytökset ovat muuten olleen viime aikoina yleisiä myös Ranskassa, jossa ne ovat kohdistuneet esimerkiksi ehdottoman moraaliseen Stéphane Hesseliin, koska kuuluisassa pamfletissaan Vastarintaan! hän suree palestiinalaisten kohtaloa, ja poliittisesti värikkäämpään Alain Badiouhun, joka on pohtinut ilmiötä kirjassaan Circonstances 3. Portées du mot ”juif” ja hyökännyt sitä vastaan Eric Hazanin kanssa kirjoittamassaan pamfletissa L’antisémitisme partout – aujourd’hui en France. Lähi-idän kriisi on tosiaan yhä kaikkialla.

 Mitä Butleriin tulee, on mielenkiintoista, että hän on nyt sekä katolisen kirkon että kansainvälisten juutalaisjärjestöjen mustalla listalla. Aiemminhan hänet on nimeltä mainittu Paavin puheessa (2008) kristillistä perheajattelua murtavan gender-teorian pahiksena. Odotammeko vielä protestanttisen kirkon kannanottoa Butleriin?

Uusin lehti

te-etukansi-2 2017 nettiin

JULKAISIJA

Tutkijaliitto

Login Form