Ajankohtaista

TUTKIJALIITON KESÄKOULU 23.8–25.8. 2013


Kesäkoulu 23.8.-25.8. 2013

IHMINEN, IHMISYYS, INHIMILLISYYS

Tutkijaliiton perinteinen, kaikille avoin kesäkoulu pidetään Sibelius-Akatemian kurssikeskuksessa Kallio-Kuninkalassa perjantaista 23.8. sunnuntaihin 25.8.

OHJELMA

Matti Eräsaari: Inhimillisyyden rajalla: ksenofilia, ksenofobia ja antropologinen
arvoteoria

Arto Laitinen: Ihmisen arvokkuudesta

Jukka Mähönen: Inhimillisyys oikeudellisena perusteena

Uskali Mäki: Homo economicus

Kirsti Määttänen: Mikä liikuttaa ihmisiä?

Tuomas Nevanlinna: Ihminen ja eläin

Olli Pyyhtinen: Posthumanistisesta filosofiasta ja yhteiskuntatieteistä

Panu Raatikainen: Positivismi vs. hermeneutiikka – onko 100 vuodessa opittu mitään?

Silja Rantanen: Lähimmäinen figuurina ja taustana. Kuvasommittelu ja ihmisrakkaus

Pauliina Remes: Ihminen, toimija ja kosmos antiikin filosofiassa

Miira Tuominen: Aristoteleen filosofian unohdetut puolet

Kesäkoulun suunnittelijoina ja puheenjohtajina toimivat

Kirsti Määttänen ja Tuomas Nevanlinna.

TEMATISOINTI

Mistä oikeastaan puhutaan kun puhutaan ihmisestä? Puhutaanko ihmislajista, kaikista
muista eläinlajeista poikkeavana lajina, kuten Aristoteleen zoon politikon
esitti? Jos delfiinitkin nauravat, simpanssitkin valehtelevat ja
mehiläisilläkin on eri kieliä, jääkö mitään yksin ihmisluontoon kuuluvaa?

Onko ihmismieleen liittyvä käsitteistö kutistunut tietoisuuden käsitteeseen, jonka salat aivo­tutkimus voi paljastaa ja jonka tekoäly voittaa? Kuitenkin ajatuksiin ihmisyydestä on
aina liittynyt yhteisöllisyys, kulttuuri, sivistys ja vastuu. Vastaavasti
sielu, henkisyys, järki, mieli, tietoisuus on liitetty ihmisyyteen, mutta aina
jonkinlaisina "eläimellisen" puolen – viettien, vaistojen ja yllykkeiden –
täydenteinä.

Yhteisöllisyyden ja yksilöyden suhde on edelleen sosiaalitieteissä ratkaisematon ongelma. Vetävätkö jotkin ihmiset ja ryhmät toisiaan puoleensa, magneettien tavoin? Ja jos niin
on, niin hallitseeko yhtälailla toisinaan ihmisen välisyyttä hyljeksintä ja etäälle
pakottaminen, kuten magneetin samanmerkkisten napojen välillä tapahtuu? Miten
jäsentää konfliktit, antagonismit ja niiden sovittamisen pyrkimykset?

Evoluutioteoria on länsimaisen ajatteluperinteen mitassa uutuus. Vielä uudempia ovat etologia, ekologia ja genetiikka. Millaisia ovat ihmisyyden käsittämistapojen aiemmat historialliset muodot ja ilmentymät? Filosofiassa, taiteissa ja tieteissä, antiikista modernin
eri vaiheisiin? Ei barbaareja ja orjia antiikissa käsitetty ihmisyyden
ilmentymiksi. – Entä nyt? – Ja miten on naisten ja lasten kanssa, edelleen?

Jos taide on ihmisyyden ilmausta, voiko olla epäinhimillistä taidetta? Millaista on esimerkiksi
inhimillinen tai epäinhimillinen musiikki? Meillä on mielikuvia siitä, miten
ihmisiä on kuvattu maalaus- ja veistotaiteessa eri aikoina, mutta miten on
muuttunut inhimillisyyden ja ihmisten välisten suhteiden kuvaaminen?

Goethe esitti kannan, joka ei ole käynyt pätemättömäksi: ajatusten ilmaiseminen on luontoa; ilmaistujen ajatusten vastaanottaminen tarjottujen kaltaisina on sivistystä.

* * *

Kesäkoulun pitopaikka on Sibelius-Akatemian kurssikeskus Kallio-Kuninkalassa

Tuusulanjärven kupeessa (Ristinummentie 6, Järvenpää).

Lisätiedot:
Tutkijaliitosta sähköpostitse Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. tai puhelimitse (09)-633239
tai 045-3590818. Ilmoittautumiset Tutkijaliittoon 12. heinäkuuta mennessä
sähköpostilla tai puhelimella. Osallistumis­maksu 140 euroa (opisk. ym. 100
euroa, yrityksen tai yhteisön maksamana 250 euroa) sisältää majoituksen 2
hengen huoneissa sekä koko viikonlopun ateriat. Maksu suoritetaan 12.8.
mennessä Tutkijaliiton tilille.

 

TUTKIJALIITON KRITIIKKIKAHVILA ke 8.5. KLO 19.00

Tutkijaliiton ja t&e:n Kritiikkikahvilat jatkavat toukokuussa 2013 Antikvariaatti Sofiassa

(Vuorikatu 5, Helsinki).

Keskiviikkona 8.5 klo 19.00–20.30 Heta Rundgren ja Aura Sevón kertovat ranskalaisen toisen aallon feminismin keskushahmon, Hélène Cixous’n kirjoituksista, jotka on koottu heidän juuri suomentamaansa teokseen Medusan nauru ja muita ironisia kirjoituksia.

Keskustelun puheenjohtajana toimii Merja Hintsa.

*

Aiheesta:

Kirjailija, kirjallisuudentutkija ja feministisen ajattelun kehittäjä Hélène Cixous vaatii (koko)naisvaltaista

muutosta kieleen ja kirjoittamiseen. Manifestiksi kutsuttu feminismin klassikkoteksti ”Medusan nauru”

ja kokonaisuuden jälkimmäinen essee ”Purkauksia”, molemmat alkuaan vuodelta 1975, hahmottavat toisenlaista taloutta, kysyvät mitä olisi naiskirjoitus ja muotoilevat vaihtoehtoja hallintaan, rajaamiseen ja oma(isuude)n kartuttamiseen perustuville periaatteille.

Esseet limittyvät keskenään luoden uusia merkityksiä esimerkiksi naisellisuuden, toiseuden, äänen ja

kirjoittamisen välille. Sanoilla leikkien naiskirjoitus purkaa jähmeitä merkityksiä ja kyseenalaistaa yhdenmukaista länsimaista historiaa. Lukijan tehtäväksi jää jatkaa kirjoittamista ja kokeilla, millaista naiskirjoitus voisi olla.

Hélène Cixous on Paris 8 -yliopiston emeritaprofessori (englanninkielinen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede ja sukupuolentutkimus). Hän opettaa yhä vuonna 1974 perustamassaan nais- ja sukupuolentutkimuksen laitoksessa ja on neljän vuosikymmenen ajan puolustanut aktiivisesti naisten oikeuksia. Hän on yksi feminismin ”toisen aallon” tärkeimmistä ajattelijoista.

Cixous’n laaja kirjallinen tuotanto koostuu fiktiosta, jossa omaelämäkerralliset aiheet punoutuvat poeettis-filosofiseen etsintään, sekä esseistä ja näytelmistä, jotka ammentavat kirjallisuustieteestä, feministisestä teoriasta ja ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista.

Kirjoita! Kirjoittaminen on sinua varten, sinä olet itseäsi varten, ruumiisi kuuluu sinulle, tartu siihen.


Tilaisuus on kaikille avoin.

*

Aiemmin samana päivänä Arkadia-kirjakaupassa käydään keskustelua sukupuolentutkimuksesta otsikolla Mikä merkitys sukupuolentutkimuksella on tärkeissä yhteiskunnallisissa kysymyksissä?

Ranskan instituutin järjestämässä tilaisuudessa on mahdollista keskustella kolmen tutkijan (Anne Berger, Tuija Pulkkinen ja Heta Rundgren) kanssa 8.5. klo 17.00 Arkadia Bookshopissa (Dagmarinkatu 5). Keskustelu käydään ranskaksi ja englanniksi.

Muusikon kumousliikkeet

Laura Wahlforsin väitöstutkimus 

Muusikon kumousliikkeet. Intiimin etiikkaa musiikin käytännöissä

tarkastetaan lauantaina 9.3.2013 klo 12 Helsingissä, Musiikkitalon Sonore-salissa.

Kustoksena toimii professori Anne Sivuoja. Vastaväittäjä on professori John Richardson Turun yliopistosta. 

 

Tutkijaliitto julkaisee väitöskirjan Episteme-sarjassaan. Lisätietoja: www.tutkijaliitto.fi

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa http://www.muto.fi.

Lue lisää

Vuoden Tiedekynä 2012

Tiede & edistyksessä julkaistu Ossi Naukkarisen artikkeli Tahdikkuus esteettis-eettisenä toimintaperiaatteena on saanut Koneen säätiön Vuoden tiedekynä 2012 -palkinnon. Tiede & edistys onnittelee! http://www.koneensaatio.fi/fi/apurahat/vuoden-tiedekyna/vuoden-tiedekyna-2012/

* * *

Koneen Säätiö myönsi 14. helmikuuta 25 000 euron suuruisen palkinnon tieteellisestä kirjoituksesta, jossa suomen kieltä on käytetty ansiokkaasti. Palkinto jaettiin kuuden kirjoittajan kesken. Voittajatekstit kertovat tuloeroista, Etelä-Euroopan maiden – etenkin Portugalin – negatiivisesta kategorisoinnista, tahdikkuudesta sekä nuorten osallisuudesta heitä koskevaan tutkimukseen.

Vuoden Tiedekynä 2012 -palkinnon saivat Heikki Hiilamo ja Olli Kangas artikkelistaan Väärien profeettojen jäljillä? Kahdeksan erää tuloerojen vaarallisuudesta (9 000 euroa), Leena Tervonen-Gonçalves ja Eriikka Oinonen artikkelistaan Vertailun valta (8 000 euroa), Ossi Naukkarinen artikkelistaan Tahdikkuus esteettis-eettisenä toimintaperiaatteena (5 000 euroa) ja Noora Pyyry artikkelistaan Nuorten osallisuus tutkimuksessa. Menetelmällisiä kysymyksiä ja vastausyrityksiä (3 000 euroa).

Vuoden Tiedekynä -palkinto jaetaan vuorovuosin humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja ympäristöntutkimuksen alan artikkelin tai kirjan kirjoittajalle. Tänä vuonna palkinto myönnettiin yhteiskuntatieteellisen alan kirjoituksesta, ja palkinnon saajat valitsi professori Antti Karisto. ”Suomenkielinen tieteellinen artikkeli on tärkeä väline kerrottaessa tutkimustyön tuloksista, vaikka laajalle onkin levinnyt se ajattelutapa, että tutkimukset pitää kirjoittaa englanniksi myös silloin, kun ne koskevat suomalaista yhteiskuntaa. Yhteiskuntatieteellinen tutkimus voi kuitenkin kadottaa kohdeherkkyyttään, jos siinä ei käytetä kohdeyhteiskunnan kieltä”, pohtii Karisto.

Vuoden Tiedekynä -palkinnolla Koneen Säätiö haluaa edistää suomenkielistä tieteellistä kirjoittamista ja tieteen tulosten saavutettavuutta sekä nostaa suomenkielisen tieteellisen kirjoittamisen arvostusta. Avoimen verkkojulkaisemisen myötä etenkin painettujen lehtien julkaiseminen on käynyt taloudellisesti yhä vaikeammaksi. Lisäksi kansainvälisten artikkelien painottaminen tutkijanuralla on näkynyt suomenkielisiin julkaisuihin tarjottujen artikkelien määrän laskuna.

Väitöstilaisuus: Lasten arjen ainekset

Elina Paju väittelee 1.3.2013 kello 12.00 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Lasten arjen ainekset. Etnografinen tutkimus materiaalisuudesta, ruumiillisuudesta ja toimijuudesta päiväkodissa”. Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen auditoriossa XV, Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä on professori Marja-Liisa Honkasalo, ja kustoksena professori Petri Ylikoski

Tutkijaliitto julkaisee väitöskirjan Episteme-sarjassaan. Lisätietoja: www.tutkijaliitto.fi

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.

* * *

Kirjaesittely

Päiväkodissa on: tuoleja, lattioita, jalkoja, kalapuikkoja, hiekkaa, lapsia, mekkoja, hiuksia, aikuisia, vessoja, lattioita. Ja monia, monia muita asioita. Päiväkotipäivän tapahtumakulkuihin osallistuvat nämä kaikki.

Lue lisää

Sivu 3 / 3

Uusin lehti

tjae kansi 2 2018

JULKAISIJA

Tutkijaliitto

Login Form