Ajankohtaista

Kritiikki-kahvila

KRITIIKKI-KAHVILA

Perjantaina 8.11 klo 18.00–19.30 Tutkijaliiton ja t&e:n Kritiikki-kahvila

ANTIKVARIAATTI SOFIASSA (Vuorikatu 5, 00100 Helsinki)

ESTETIIKKA, POLITIIKKA JA KASVATUS

FRIEDRICH SCHILLERIN KIRJEITÄ IHMISEN ESTEETTISESTÄ KASVATUKSESTA

Paneelissa keskustelevat Pirkko Holmberg, Esa Kirkkopelto ja Markku Lehtinen.
Puheenjohtajana toimii Ari Korhonen.

Aiheesta:

Kun maailman sanotaan nykyään olevan niin eettisesti, poliittisesti kuin tiedollisestikin
yhä pirstaleisempi, on tullut yleiseksi tavaksi vedota tiettyyn esteettiseen
käsitystapaan. Vaikka viime vuosisadan totalitarististen poliittisten
projektien muisto onkin pakottanut meidät arvioimaan estetiikan ja politiikan
liittoa uudelleen, taide ja tietty esteettinen käsitystapa ovat yhäkin asemassa,
jossa niihin liitetään toivo modernista sovituksesta.

Tämän tilanteen voi nähdä saksalaisen idealismin perintönä. Kun valistuksen projekti Ranskassa näytti Rein-joen takaa katsottuna johtavan suoraan hillittömään väkivaltaan,
syntyi Saksassa ajatus kansan kasvattamisesta vapauteen. Valistuksen ajan
jälkimainingeissa myös päädyttiin etsimään ratkaisua taiteesta ja yleisemmin
ihmisen arvostelukyvystä tekijänä, joka voisi sovittaa valistuksen jättämän
ristiriidan. Näistä kaikkein selvimmin politiikan, taiteen ja kasvatuksen
välisen suhteen määrittää runoilija, näytelmäkirjailija ja filosofi Friedrich
Schiller, jonka teos Kirjeitä ihmisen esteettisestä kasvatuksesta on tämän ohjelman johdonmukaisin muotoilu. Schillerin ajatuksena on, että taide ja esteettinen kasvatus voisivat tuottaa uudenlaisen inhimillisen kyvyn, joka välittäisi moraalilain ja luonnon välisen
ristiriidan ilman päätymistä vallankumouksen tilaan.

On esitetty, että nykyinen käsityksemme siitä, miten taide ja politiikka suhtautuvat toisiinsa,
on yhäkin velkaa Schillerille. Tiedollisen, eettisen ja yhteiskunnallisen
vieraantumisen tilassa esteettinen arvosteleminen vaikuttaa yhäkin lupaavan
mahdollisuutta saada ote asioista kokonaisuudessaan. Esimerkiksi Paul de Man on
todennut, että mitä hyvänsä taiteen ja politiikan yhteydestä sanommekin ja
miten hyvänsä näitä sanomisiamme oikeutamme, sanojen ja niiden oikeutusten
takana olevat standardit ja arvot "ovat schilleriläisiä enemmän kuin koskaan ja
perustavanlaatuisella tavalla".

Mitä tästä pitäisi ajatella? Olemmeko todella schilleriläisiä? Miten taiteen ja politiikan yhteys
pitäisi käsittää? Avaako taide meille toiminnan ja muutoksen mahdollisuuden vai
päin vaistoin peittääkö se taakseen kaikkein polttavimmat kamppailut?

Tervetuloa!

Uusin lehti

te-etukansi-3 2017 nettiin

JULKAISIJA

Tutkijaliitto

Login Form