Arkisto

Hannah Arendt ja John Rawls kansalaistottelemattomuudesta

Artikkeli väittää, että vaikka Arendtin ja Rawlsin huomiot kansalaistottelemattomuudesta muistuttavatkin toisiaan yksityiskohtien tasolla, ne perustuvat täysin eri käsityksiin siitä, kuinka kansalaistottelemattomuus on perusteltavissa. Rawls väittää, että kansalaistottelemattomuuden oikeutuksen tarjoaa oikeuden periaate, kun taas Arendt kieltää minkään tällaisen äärimmäisen periaatteen olemassaolon ja väittää, että kansalaistottelemattomuus on perustettava ihmisryhmän jakamalle mielipiteelle. Arendt korvaa omatunnon roolin inhimillisellä kyvyllä tehdä ja pitää lupauksia. Näin itseni sisäisen sopimuksen korvaa sopimus minun ja muiden välillä.

Hannah Arendt and John Rawls on civil disobedience

The article argues that though Arendt’s and Rawls’s remarks on civil disobedience show resemblance in their details, they are based on profoundly different conceptions of how civil disobedience is justified. Whereas Rawls argues that the justification of civil disobedience is ultimately based on the principle of justice, Arendt denies the existence of any ultimate principle and argues that disobedience has to be grounded in qualitative opinion shared by a group of people. Arendt substitutes the role of conscience with the profound human capacity to make and keep promises. Thereby an internal agreement between me and myself is substituted with an agreement between me and others.

 

Login Form