”Monin vedoin”: Nancy piirtämisen merkityksestä

Jean-Luc Nancyn olemisen ajattelu tunnetaan monikollisuuden tai pluraalisuuden ontologiana. Nancyn mukaan olemista ei ole koskaan yhtä ainoaa, vaan olemisen mieltä tulee etsiä lukemattomista yksittäisistä olevista käsin. Myös Nancyn taiteen ajattelu noudattaa monikollisuuden periaatetta, mutta vieläkin radikaalimmassa mielessä: jo taiteen käsite on alun perin hajautunut, eikä yhtä ainoaa "taidetta" ole koskaan ollut. Artikkelissa tarkastellaan Nancyn piirtämisen filosofiaa ja sen suhdetta hänen taiteen käsityksiinsä. Kirjoittaja esittää, että piirtämistä luonnehtii Nancyn ajattelussa romantiikan taidekäsitys, ajatus taiteen käsitteen jatkuvasta täydentymisestä yksittäisissä teoksissa ja siten taiteen loputtomasta fragmentaarisuudesta. Nämä piirteet heijastuvat varsinkin Nancyn teorioihin piirrosten muodon syntymisestä taiteilijan työssä. Piirrokset muotoutuvat viivojen moninaisuudesta: osin Jacques Derridan ajattelua seuraten Nancy esittää, että piirrosjäljet syntyvät vailla valmista mallia tai Ideaa. Kuvatila jakautuu ja moninkertaistuu viiva viivalta, ja näin piirroksen muoto voi täydentyä loputtomasti. Artikkeli tuo esiin, miten piirtämisen ajattelu antaa Nancyn monikollisuuden filosofiaan olemassaolon singulaarista moninaisuutta yhä enemmän korostavan näkökulman.

Multiple Traits: Jean-Luc Nancy on Drawing

Jean-Luc Nancy's thinking on being is regarded as ontology of plurality. According to Nancy, being is never one, but must rather be found within the innumerable instances of being, that is, singular beings with their particular senses. Likewise, Nancy's philosophy of art retains this principle of multiplicity, but in a more radical sense: the very concept of art is diverged to begin with, and there has never been one single "art". The article considers Nancy's philosophy of drawing and its relation to his conceptions of art. The author claims that in Nancy's thinking drawing is characterized by Romantic notions of art that emphasize the perpetual process of perfection of art's concept in singular artworks and thus the incessant fragmentation of art. These aspects are reflected especially in Nancy's theories of the birth of a drawing's form in the work of an artist. Drawings are modelled out of a multiplicity of lines, that is, of traces: partially following Jacques Derrida's thinking, Nancy proposes that drawn traits are created without a pre-existing model or Idea. The pictorial space divides and multiplies itself line by line, and thus the drawing's form can be supplemented unendingly. The article discloses how the thinking on drawing provides Nancy's philosophy of plurality with a novel edge, which emphasizes the singularity and multiplicity of existence in an even more pronounced fashion.

Login Form