Jälkikeynesiläinen taloustiede ja marxilainen poliittisen taloustieteen kritiikki

Jälkikeynesiläinen taloustiede ja marxilainen poliittisen taloustieteen kritiikki

Artikkelimme nostaa esiin kolme jälkikeynesiläisen talousteorian pulmaa Karl Marxin poliittisen taloustieteen kritiikin pohjalta. Ensinnäkin jälkikeynesiläiset vastaukset kysymykseen objektiivisten tuotantoehtojen roolista taloudellisen arvon muodostumisen ja hintojen määräytymisen prosessissa ovat puutteellisia, sillä arvoteorian hylkäävä jälkikeynesiläinen näkemys ei kytke hinnanmuodostusta riittävän tiukasti yhteiskunnallisen työnjaon kokonaisuuteen ja pääoman kokonaiskiertokulkuun. Toiseksi jälkikeynesiläisen teoriaperheen käsitys kapitalismista tuotannon rahataloutena on liian kapea ja rohkaisee talousjärjestelmän tutkimuksen irrottamiseen aineellisen uusintamisen, poliittisen luokkavallan ja imperialismin teemoista. Kolmanneksi marxilainen kapitalismin perusdynamiikan analyysi, joka kytkee rahatalouden ja tuotantotalouden elimellisesti toisiinsa, tarjoaa teoreettisen pohjan kattavammalle kriisiteorialle kuin jälkikeynesiläinen. Lopuksi argumentoimme, että uskottavan vaihtoehdon luominen valtavirtataloustieteelle edellyttää sekä jälkikeynesiläisen että marxilaisen analyysin ylittämistä.

Post-Keynesian Economics and the Marxian Critique of Political Economy

Basing our views on Karl Marx’s critique of political economy, this article identifies three theo­retical problems in Post-Keynesian economics. First, as Post-Keynesians tend to dismiss theories of value, they also tend to treat price formation in abstraction from the objective conditions of commodity production, i.e. the system of social division of labour and the circulation of overall social capital. Second, the Post-Keynesian understanding of capitalism as a monetary system of production is too narrow and encourages disarticulating its study from the themes of material reproduction, political class-domination and imperialism. Third, as the Marxian understanding of the basic dynamics of capitalism treats its monetary and productive domains as an organic whole, it offers a more comprehensive basis for a theory of crises than the Post-Keynesian one. Finally, we argue that developing a credible alternative to mainstream economics requires overcoming both the Post-Keynesian and Marxian analytic frameworks.

Login Form