Kirjoittajille

Kirjoittajaohjeet

Yleistä

Tiede & edistys etsii jatkuvasti uusia tekstejä julkaistavaksi. Tieteellisten vertaisarvioitujen tutkimusartikkeleiden lisäksi lehdessä julkaistaan myös lyhyempiä puheenvuoroja ja kirja-arvioita. Voit tarjota tutkimusartikkeliasi tai muuta tekstiäsi julkaistavaksi lähettämällä sen toimituksen osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Viimeistään ennen tekstin viimeistelyä ja lähettämistä perehdy huolellisesti seuraaviin kirjoittajaohjeisiin. Toimituksella on oikeus hylätä käsikirjoitukset, jotka eivät noudata lehden kirjoittajaohjeita. Tiede & edistys julkaisee pääsääntöisesti vain ennen julkaisemattomia tekstejä.

Tiede & edistys noudattaa tutkimusartikkeleiden arvioinnissa anonyymiä referee-menettelyä. Tutkimusartikkelit voivat olla sekä käsitteellis-teoreettisia että empiiriseen aineistoon pohjautuvia. Kaksi ulkopuolista arvioijaa antaa kirjallisen lausunnon käsikirjoituksesta ennen kuin se voidaan hyväksyä julkaistavaksi (julkaisutyyppiluokka A1). Kirjoitukseen voidaan esittää muutoksia, jotka kirjoittajan edellytetään tekevän. Muokatun käsikirjoituksen yhteydessä kirjoittajan tulee palauttaa erillinen tiivis selvitys, josta käy ilmi arvion pohjalta tehdyt muutokset. Lopullisen päätöksen julkaisusta tekee aina päätoimittaja yhdessä toimituskunnan kanssa. Tutkimusartikkelien enimmäispituus on 8000 sanaa (sis. kirjallisuuden). 

Tiede & edistyksessä julkaistaan myös lyhyempiä katsausartikkeleja, keskustelu- ja kommenttipuheenvuoroja, esseitä, kolumneja ja kirja-arvioita (julkaisutyyppiluokka B1), jotka eivät käy läpi anonyymiä vertaisarviointia. Tekstien muutosehdotuksista ja julkaisupäätöksestä vastaavat päätoimittaja, toimituskunta ja toimitussihteeri. Käsikirjoituksissa noudatetaan samoja ohjeita kuin tutkimusartikkeleissa, mutta tiivistelmän kirjoittaminen ei ole tarpeellista. Lyhyempien puheenvuorojen enimmäispituus on 4000 sanaa (sis. kirjallisuus) ja kirja-arvioiden 1500–2000 sanaa.

Tekstin muotoilu

Käsikirjoitus laaditaan pitämällä päällä tekstinkäsittelyohjelman oikolukutoiminto ja ilman mitään tekstinkäsittelyohjelmien asettelutoimintoja. Kaikista lähetettävistä dokumenteista on poistettava kirjoittajatiedot. Merkitse otsikot lisäämällä yksi tyhjä kappale ennen ja jälkeen otsikon. Kappaleiden väliin jätetään yksi tyhjä rivi, ei sisennyksiä. Korostettavat sekä vieraskieliset sanat kursivoidaan. Älä käytä tekstissä muita muotoiluja tai tyylejä. Tekstiä tai otsikoita ei lihavoida eikä alleviivata. Jätä kirjasimet ja rivivälit oletusarvioisksi kirjoitusohjelmassasi.

Lähteet ja viitteet

Lähdeviitteet merkitään lauseen sisälle:

(Virtanen 2018, 13).

Kun viitataan useampaan edeltävään virkkeeseen, viite merkitään välimerkin jälkeen:

(Valkonen & Nykänen 2017.)

Useampaan teokseen viitatessa lähteet tulevat aakkosjärjestykseen:

(Valkonen & Nykänen 2017; Virtanen 2018)

Useamman kuin kahden kirjoittajan tapauksessa merkitään lyhenteellä ym.:

(Lindberg ym. 2017)

Suorat lainaukset merkitään lainausmerkeillä, jos niiden pituus on kaksi virkettä tai vähemmän. Pidemmät lainaukset kirjoitetaan omaksi kappaleekseen. Lainaukset suomennetaan.

Käsikirjoituksen lähdeviitteet tulee anonymisoida siten, ettei kirjoittajaa voi niistä päätellä. Viittaukset kirjoittajan omiin julkaisuihin tulee muotoilla esimerkiksi muodossa (sukunimi vuosiluku). Viitteet palautetaan julkaisupäätöksen saaneeseen käsikirjoitukseen. 

Alaviitteiden sijaan käytetään juoksevasti numeroituja loppuviitteitä, jotka tehdään tekstinkäsittelyohjelman loppuviitetoiminnolla. 

Kirjallisuusluettelossa ilmoitetaan kirjoittajan suku- ja etunimi, julkaisuvuosi, teoksen nimi, kustantaja ja kustantajan kotipaikka sekä käännöksistä myös kääntäjän nimi. Kokonaisen teoksen nimi kursivoidaan, artikkelien nimet laitetaan lainausmerkkeihin (engl. right double quotation mark). Artikkelikokoelmassa mainitaan myös teoksen toimittajat. Artikkeleista ilmoitetaan lehden vuosikerta, numero ja sivunumerot:

Benjamin, Walter (1989) ”Pariisi 1800-luvun pääkaupunki”. Suom. Keijo Rahkonen ja Ossi Rahkonen. Teoksessa Jussi Kotkavirta ja Esa Sironen (toim.) Moderni/postmoderni. Tutkijaliitto, Helsinki, 43–57.

Roman-Lagerspetz, Sari (2011) ”Althusser ja subjektin ongelma”. Tiede & edistys 36:1, 1–18. 

Internet-lähteistä ilmoitetaan kirjoittaja, vuosiluku, dokumentin otsikko, www-osoite sekä vierailupäivämäärä muodossa: Viitattu 6.10.2020. Jos kirjoittajan nimi puuttuu, mainitaan sivuston ylläpitäjä, vuosiluku, dokumentin otsikko, www-osoite ja vierailupäivämäärä, esim. (Valtiovarainministeriö 2019). Mikäli sekä kirjoittajan että ylläpitäjän tiedot puuttuvat, mainitaan dokumentin otsikko, vuosiluku, www-osoite ja päivämäärä. 

Kursivointia käytetään julkaistujen kirjojen ja lehtien nimistä itse tekstissä, loppuviitteissä sekä kirjallisuusluettelossa.

Kirja-arvioihin ja muihin kritiikkeihin lisätään käsiteltävän teoksen tekijä, nimi, suluissa alkukielinen nimi ja vuosiluku, kääntäjä, kustantaja, paikkakunta, julkaisuvuosi ja sivumäärä: 

Martin Heidegger: Kant ja metafysiikan ongelma (Kant und das Problem der Metaphysik, 1929). Suomentanut Markku Lehtinen. Vastapaino, Tampere 2020. 279 s.

Kirja-arvioiden yhteydessä lähetetään kansikuva, joka vastaa arvioon käytettyä teosta (mikäli painolaatuista kuvaa ei ole saatavilla, myös referenssikuva käy).

Tiedostot ja niiden nimeäminen

Tallenna käsikirjoituksesi Microsoft Wordin docx-muodossa. Käsikirjoitukseen liittyvät taulukot, kuvat ja kuviot lähetetään erillisenä tiedostona: taulukot taulukkotiedostona (xlsx, ods) ja kuvat ja kuviot painolaatuisina (300 ppi) harmaasävykuvina (png, tiff). Niiden paikka merkitään selkeästi käsikirjoitukseen hakasulkuihin. 

Nimeä kaikki lähettämäsi tiedostot seuraavaan muotoon (ilman hakasulkuja): TE-[sukunimi]-[tekstin / liitteen otsikko]

Käsikirjoituksen kansilehti lähetetään omana, erillisenä tiedostonaan. Kansilehdelle kirjoitetaan käsikirjoituksen otsikko, kirjoittajan tiedot (oppiarvo, työtehtävä­, toimipaikka ja yhteystiedot),  abstrakti suomeksi ja englanniksi (150 sanaa) sekä 3–5 sisältöä kuvaavaa asiasanaa. 

 


 

Tiede & edistys noudattaa toiminnassaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan hyvän tieteellisen käytännön ohjeistusta sekä TSV:n vertaisarviointitunnuksen mukaisia hyviä käytäntöjä.

Login Form