Tiivistelmät

Moottorikelkka poronhoitokulttuurin muutoksena

Teknologisoitumista on pidetty yhtenä merkittävimmistä tekijöistä kulttuurien muutoksessa arktisella alueella. Yksi keskeisin selitysmalli arktisten kulttuurien teknologisoitumiskehityksestä on ollut Pertti J. Pellon lanseeraama ajatus moottorikelkkavallankumouksesta. Moottorikelkkavallankumousteesin mukaan moottorikelkan käyttöönotto poronhoidossa sai aikaan porotalouden elinkeinorakenteen, poronhoitokulttuurin ja poronhoitajayhteisön kokonaisvaltaisen muutoksen. Moottorikelkkavallankumousteesiä on voimakkaasti kritisoitu muun muassa siksi, että se ylikorostaa Arktisten kulttuurien teknologisoitumisen negatiivisia vaikutuksia. Tässä artikkelissa otetaan moottorikelkkavallankumousteesi kriittiseen tarkasteluun. Toisin kuin aiemmat moottorikelkkavallankumousta kriittisesti arvioineet tutkijat, tässä ei tarkastella, millainen mahdollisuus tai mahdottomuus moottorikelkka on ollut poronhoidon jatkuvuudelle Suomen Lapissa. Toimijaverkostoteoreettista analyysiä kannattelee, millainen poronhoidon muutos moottorikelkka on? Artikkeli osoittaa, että moottorikelkka muutti poronhoidon perustojaan myöten. Moottorikelkan muutosvoimaisuudesta poronhoidolle ei siten voi kiistellä, mutta se miten kulttuurien muutos ymmärretään, on olennaisempi kysymys, jos halutaan ymmärtää teknologisoitumisen ja sosiaalisen muutoksen välistä dynamiikkaa.

The snowmobile as a change in reindeerculture

Technologization has been considered as a key element in the recent development of Arctic cultures. One of the most influential ways to analyze the significance of technology in cultural changes in North has been based on the concept of “snowmobile revolution”, first introduced by Pertti J. Pelto. According the thesis the snowmobile brought about a comprehensive change of reindeer herding. It affected to the economic, cultural and social structures of the livelihood. Pelto’s thesis has also been criticized, as it seems to overemphasize the negative effects of the change snowmobile brought about. In this article we examine the thesis critically as well, but unlike previous critics, we don’t focus on the possible positive or negative effects the vehicle generated. Instead, we seek to understand what kind of change snowmobile has been for reindeer herding, i.e. what is the reindeer herding it created as a crucial part of the network of actors. Through the case of reindeer herding we analyze the general dynamics of technology and cultural change.

Kansalaistoiminta radikaalina aktiviteettina

Artikkelin tavoite on konstruoida uusi teoreettinen näkemys kansalaistoiminnasta. Se rakentuu kolmesta elementistä: uuden poikkeuksellisen toiminnan aloittaminen, kokemus ja poliittinen arviointi. Artikkelissa etsitään aineksia Hannah Arentin ja John Deweyn tuotannosta ja kysytään, millainen erityinen käsitys kansalaistoiminnasta voidaan muodostaa niiden avulla. Ehdotettu käsitys on normatiivinen teoria, joka harvoin toteutuu sellaisenaan käytännössä. Artikkelin pääargumentti on, että kansalaistoiminta on vahvassa mielessä poliittista sinänsä ja että poliittisuus on kansalaistoiminnan immanentti ominaisuus. Kansalaistoiminnan tärkein tavoite on politisoida asioita ja tilanteita sekä luoda ja ylläpitää kiistelevää keskustelukulttuuria. Kansalaistoiminta politisoimisena tarkoittaa kykyä aloittaa jotakin uutta. Uusi kansalaistoiminta lähtee liikkeelle ihmisten kokemuksista ja se edellyttää rutiinit katkaisevaa tilannekohtaista poliittista arviointitaitoa.

 Civic action as radical activity

 The aim of the article is to construct a new theoretical view of civic action. It is built on three elements: a beginning of a new exceptional action, experience and political judgement. The article is based on Hannah Arendt’s and John Dewey’s theories of action and experience. The main question is what kind of a specific conception can be formed with the help of their theories. The conception proposed in the article is a normative theory which seldom is realized as such in practice. The main argument of the article is that civic action is political in a strong sense and the political is an immanent feature of civic action. The main aim of civic action is to politicize issues and conditions and to maintain the contentious culture of deliberation. Civic action as a politicizing process means an ability to launch something new. The starting point of new civic action is people’s experience and it calls for political judgement breaking routines.

Kuinka tehdä filosofiaa? Onko sokraattinen menetelmä edelleen ajankohtainen?

Filosofian voi katsoa alkaneen Platonin dialogeista. Varhaisten dialogien keskusteluissa filosofi Sokrates erottuu muista henkilöistä tietämättömyydellään. Alkuperäisessä muodossa filosofia alkaa tietämättömyydestä, mutta onko tällainen ideaali edelleen ajankohtainen? Tietomme on antiikin ajoista kehittynyt sekä määrältään että luotettavuudeltaan. Samalla filosofiaa on ryhdytty tekemään lähtien tiedosta ja tavoitellen järkevää kokonaisnäkemystä tutkimustuloksista. Onko filosofian päämäärä vaihtunut tietämättömyydestä tiedon kokonaisuuden hallintaan vai olisiko meidän edelleen Sokrateen tavoin tavoiteltava tietoisuutta tietämättömyydestämme?

How to do philosophy? Is the Socratic method still topical?

We can trace philosophy back to Plato’s dialogues. In the early dialogues, Socrates stands out as a person who does not know. Thus, in its original sense, philosophy starts from ignorance and questioning, but can this model still be relevant? Our knowledge base has grown immensely since Antiquity from the point of view of both quantity and quality. Philosophy today seems to build on knowledge and aim at an overall view of research results rather than to aim at ignorance. Should we still think that philosophy should start from realization of our own ignorance?

Login Form