Tiivistelmät

Carl Schmittin viholliset: erottelu ystävään ja viholliseen individualismin ja universalismin kritiikkinä

Tämä artikkeli argumentoi, että Schmittin poliittisen ajattelun keskeinen määrittävä tekijä on systemaattinen individualismin ja universalismin kritiikki, joka nousee hänen kuuluisasta poliittisen määritelmästä ystävän ja vihollisen välisenä erotteluna. Tutkimalla sitä historiallista taustaa, jota vasten Schmittin poliittisen ajattelun keskeiset teesit rakentuvat sekä analysoimalla Schmittin keskeisiä akateemisia, poliittisia ja ideologisia vihollisia, esitän että hänen poliittista ajatteluaan määrittää radikaali poliittinen pluralismi ja moninapaisen poliittisen maailman puolustus. Päätän artikkelin tutkimalla lyhyesti kuinka Schmittin ajattelu on vaikuttanut nykypäivän kannalta merkittäviin oikeistolaisiin ja vasemmistolaisiin politiikan teoreetikoihin.

The enemies of Carl Schmitt: The distinction between the friend and the enemy as critique of individualism and universalism

This article argues that Carl Schmitt’s political thought is defined by an original and continuous critique of individualism and universalism, which arises from his famous definition of the political as the distinction between the friend and the enemy. We examine the historical context from which Schmitt’s ideas arise and we offer a critical interpretation of Schmitt’s most important academic, political and ideological enemies (the liberal, the parliamentarian, the romantic aesthete, the normativist/positivist and the leftist). To conclude, the article explores the various ways Schmitt’s radical political pluralism has influenced and continues to impact the field of contemporary political thought at both ends of the political spectrum.

Moniäänisyyden ja tahdikkuuden välissä: eettisyys ETENEn neuvottelukuntatyössä

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE, on asetuspohjainen julkinen asiantuntijaorganisaatio, joka käsittelee toimialansa eettisiksi määrittyviä kysymyksiä. Artikkelissa kysytään mitä ETENEn eettisyys on, ja miten se ilmenee ja muodostuu neuvottelukuntatyön käytännöissä. Eettisyyden sisältöä ei lyödä ennakolta lukkoon eikä eettisiksi kehystyviä kysymyksiä lukita normatiivisia ratkaisuja odottaviksi ongelmiksi. Sen sijaan tarkastelun kohteena on neuvottelukuntatyössä ilmenevä empiirinen eettisyys. Eettisyyttä lähestytään neuvottelukunnan jäsenten eettisyyttä koskevien näkemysten ja neuvottelukunnan kokouskäytännöissä ilmenevän eettisyyden kautta. Artikkelissa tulkitaan neuvottelukunnan tuottamien tekstien ja kokoushavainnointien pohjalta esille neuvottelukuntatyön eettisyyden erityisyys. ETENEn eettisyys ei ole ensisijaisesti moraalifilosofista järkeilyä vaan neuvottelukuntatyön itsensä ominaisuus, jatkuvasti muodostuvaa eettistä keskustelukulttuuria, joka performoi moniäänistä neuvottelukuntatyötä. Eettistynyt, tahdikas tapa keskustella tekee yhtäältä tilaa moniääniselle pohdinnalle. Toisaalta keskustelun tahdikkuus ehkäisee neuvottelukuntapohdinnan ulottamista moraalisiin periaatteisiin saakka – neuvottelukuntatyön moniäänisyys uhkaa jäädä pinnalliseksi.

Ethically tamed decision-making: On ethicality of a polyphonic advisory board

The article analyses the empirical ethicality of a polyphonic advisory board, the Finnish National Advisory Board on Social Welfare and Health Care Ethics (ETENE). The board’s ethicality was not decided in advance, as moral philosophical reasoning for instance, nor were questions with an ethical frame locked as problems awaiting the soundest solutions in moral terms. Instead, the article focuses on the subtle practices to deal with board disputes and re-establish consensus. Based on meeting observations and the self-descriptions of the board work, the article highlights the special quality of the ethics of the Advisory Board. ETENE’s ethicality is a characteristic of advisory work itself, a constantly-forming ‘board culture’ as ethicalised discourse. This discourse enables polyphonic reflection by preventing mere technical decision-making. However, the ethicalised discourse also contributes to decision-making by preventing easily entrenched argumentation modes in advisory work.

Puun poliittiset aineellisuudet – Metsien muuttuvat roolit energiapolitiikassa

Viime vuosien biotalouskeskustelut ovat korostaneet puun ja metsienkäytön yhteiskunnallista merkitystä, mutta tuoneet pintaan myös puun aineellisuuteen ladattuja ristiriitaisia odotuksia. Artikkelissa tarkastelemme puun saamia rooleja ja aineellisuuksien poliittisia tulkintoja Suomessa erityisesti puun teollisen käytön ja energiantuotannon välisen rajanvedon näkökulmasta 1900-luvun alusta nykypäivään. Kysymme minkälaisia merkityksiä puun aineellisuuteen on liitetty eri aikoina ja minkälaisiin tieteellis-teknologisiin rajauksiin ja välityksiin merkitykset kytkeytyvät. Historiallisessa tarkastelussa käsittelemme poliittisia aineistoja, teknologiakehitystä ja metsäntutkimuksen julkaisuja avaten puun poliittisten aineellisuuksien pysyvyyttä ja vähittäisiä murroksia. Käynnissä oleva keskustelu hiilinielujen hallinnasta ja biotalouden eri muodoista asemoituu uudeksi taitteeksi puun ominaisuuksien tulkintojen ja niihin sidottujen käyttömuotojen pitkässä jatkumossa.

Political materialities of wood – The shifting roles of forests in the energy policy

The recent bioeconomy discussions have emphasized the societal meanings of wood and forest use, but also amplified contradictory expectations towards the materiality of wood. In this article we focus on the societal roles and material interpretations of wood by focusing on the boundary work between energy use and industrial use of wood in Finland since the early 20th century. We ask what kinds of meanings have been attached to the materiality of the wood and through what kinds of practices of demarcation and intermediation they emerge. The historical narrative is reconstructed with focus on stability and change of the material entanglements by analysing political documents, technological breakthroughs in forest industry as well as publications of forestry science. The contemporary debacles on the control over forest carbon balance and the bioeconomy in its different forms emerge as a new phase in the long continuum of re/defining the properties and purposes of wood.

Login Form