Tiivistelmät

Proteesi, robotti ja kyborgi

Artikkeli tutkii tekniikan roolia ihmisen filosofisessa määrittelyssä. Se alkaa selvittämällä, miten ajatus ihmisestä ”teknikkona” on kehittynyt filosofiassa Rousseausta ja Hegelistä alkaen. Tämän jälkeen se näyttää, kuinka Jacques Derrida ja Bernard Stiegler kehittävät ajatusta ihmisestä alkuperäisesti proteettisena olevana. Seuraavaksi se tutkii näitä abstrakteja filosofisia ideoita suhteessa antropomorfisten robottien konkreettiseen todellisuuteen ja kysyy, mikä oikeastaan tekee niistä inhimillisiä. Lopuksi pohdinnan kohteena on kyborgin figuuri ja eettiset ongelmat, joita siihen liittyy.

The Prosthesis, the Robot, and the Cyborg

The article studies the role of technics in the philosophical definition of the human being. It starts by showing how the idea of the human being as a ”technician” has emerged in philosophy since Rousseau and Hegel. Then it shows in more detail how Jacques Derrida and Bernard Stiegler develop an idea of the human being as an originarily prosthetic being. The article then studies these abstract philosophical ideas against the concrete reality of anthropomorphic robots, asking what actually makes their humanity. Finally it discusses the figure of the cyborg and the ethical problems that it puts forward.

Mikä on poliittinen valtiosääntö?

Artikkelissa väitetään, että Carl Schmittin poliittisen “käsite” ei ehkä ole niin muodollinen ja käsitteellinen kuin voisimme aluksi olettaa. Käsitteen poliittinen sisältö on piilossa, mutta Schmitt paljastaa sen teoriansa ”metapoliittisella välttämättömyydellä”. Välttämättömyys koskee sekä poliittisen käsitettä että valtiosääntöä Schmittin tarkoittamassa mielessä. Artikkeli tarkastelee yksityiskohtaa Poliittisen käsitteestä ja lukee sitä Schmittin 1928 julkaistun Verfassungslehren valossa. Julkaisujen ajallinen läheisyys on huomionarvoista. Tavoitteena on valaista perustuslaillisten ilmiöiden poliittista luonnetta tai, päinvastoin, selvittää kuinka perustuslaillisten ilmiöiden tarkastelu saattaa valaista myös Schmittin käsitystä poliittisesta. Mikä on poliittinen valtiosääntö? Missä määrin voimme väittää, että valtiosääntö on poliittinen asiakirja Schmittin tarkoittamassa mielessä? Eikö valtiosääntö olekaan vain lex legum, ”lakien laki”, kuten Kelseniä seuraava oikeudellinen traditio väittää?

What is a political constitution?

The argument of this essay is that Carl Schmitt’s ’concept’ of the political is not quite as formal and conceptual as it first seems. Its political contents are, for sure, veiled, but they are introduced by the ’metapolitical necessity’ of Schmitt’s theory. The necessity applies to both politics as a concept and the constitution as Schmitt understands it. The essay focuses on a detail extracted from The Concept of the Political reading it against Schmitt’s 1928 monograph Constitutional Theory. The historical proximity of the texts is worth noting. My aim is to shed light on the question of the political nature of constitutional phenomena, or, conversely, to explicate how focusing on constitutional phenomena may illuminate Schmitt’s notion of the political. What is a political constitu­tion? To what extent can we claim that a given constitution is a ’political’ charter in Schmitt’s sense of the word? Is the constitution not, then, merely the lex legum as the Kelsen-inspired legal tradition would imply?

Login Form