Tiivistelmät

Uusi työ ja prekarisaatio

Uusi työ ja prekarisaatio. Työn muutosten vaikutukset suomalaiseen hyvinvointivaltioon ja poliittiseen järjestäytymiseen

Uuden työn käsite muotoutui kuvaamaan työn ja talouden muutoksia suomalaisessa yhteiskunnallisessa, poliittisessa ja taloudellisessa keskustelussa vuosituhanteen vaihteessa. Käsite on tyypillisesti suomalainen, sillä muissa kielissä ei ole muodostunut vastaavaa ”sateenvarjokäsitettä”. Sen sijaan kansainvälisessä keskustelussa on käytetty sellaisia käsitteitä kuin uusi talous (new economy), tietotyö (knowledge work) ja kognitiviinen kapitalismi (cognitive capitalism). Suomalainen uuden työn käsite on kuitenkin liittynyt myös sellaisiin yhteiskuntapoliittisiin tendensseihin kuten pohjoismaisen hyvinvointivaltion purkautumiseen sekä yhteiskunnan prekarisaatioon. Käsitettä käytettiin ensimmäisenä radikaalissa ja kriittisessä yhteiskuntateoriassa ja siitä tuli nopeasti osa suomalaisen prekariaattiliikkeen käyttämää käsitteistöä. Aluksi käsitettä vieroksuttiin valtavirtaisessa yhteiskuntatieteessä, mutta vähitellen siitä tuli myös osa akateemista ja julkista keskustelua. Myöhemmin myös oikeistolaiset talouskeskustelijat omaksuivat käsitteen ja alkoivat käyttää sitä runsaasti.

Artikkelissa tarkastellaan uuden työn ja prekarisaatio -argumentin esiin nostamia kysymyksiä suomalaisen yhteiskunnan kontekstissa. Artikkeli lähtee liikkeelle käsitteiden sisällön hahmottamisella. Toiseksi, käsitteet suhteutetaan tiettyihin merkittäviin suomalaisen hyvinvointivaltion ja edustuksellisen politiikan muutoksiin. Artikkelissa esitetään, että niin uuden työn käsite kuin prekarisaatio -argumentti ovat olleet pääasiassa oikeassa niiden analyysissä koskien merkittäviä suomalaisen yhteiskunnan taloudellisia, poliittisia ja yhteiskunnallisia muutoksia. Käsitteitä tulisi siksi käyttää ja kehittää edelleen kriittisesti myös tulevaisuudessa tapahtuvien muutosten analyysissä.

The new work and precarization

The concept of ”new work” (uusi työ) entered Finnish social, political and economic discourse at the beginning of the new millennium. The concept is typically Finnish since there is no similar umbrella term in other languages. The Finnish concept ”new work” is used to refer to several different types of change in work, society and politics. In this role it is a substitute for such terms as new economy, knowledge work, and cognitive capitalism. Also, it is intimately related to themes such as the dismantling of the Nordic welfare state and general precarization of the society. The concept was first used in radical and critical social theory and it was quickly adopted by the emerging Finnish precariat movement. Initially the term was neglected by mainstream social sciences, but slowly it started to gain support in academic research as well as in public debate. Later on, also right wing economists and reformers adopted the concept and began to use it widely.

This article looks at the questions raised by the concept of new work and the precarization argument. First, I will analyse the contents of these concepts. Second, I will contextualize them in relation to certain crucial transformations in the Finnish welfare system and representative politics. My contention is that the concept of new work and the precarization argument raised by theoretical work and by Precariat activism alike have been generally correct in their analysis concerning the trends of major social, political and economic changes in the Finnish society. Thus they are concepts that should be used and critically developed further in order to understand the nature of social and political changes in the future as well.

Login Form