Tiivistelmät

Sanasumua ja poliittisen erottelun selkeyttä

Artikkelissa tarkastellaan kriittisesti saksalaisen juristin ja politiikanteoreetikon Carl Schmittin (1888–1985) teoriaa käsitteistä. Schmittille oikeusjärjestys ja järjestys ylipäänsä oli käsitteistä päättämistä, käsitteet aseita yksittäisiä poliittisia vihollisia vastaan ja modernin valtioteorian keskeiset käsitteet maallistuneita teologisia käsitteitä. Kytken Schmittin käsitteiden luonteesta esittämiä teesejä yhtäältä hänen ajattelunsa kokonaiskehitykseen sekä toisaalta hänen omiin ideologisiin ja poliittisiin pyrkimyksiinsä. Esitän lisäksi, että Schmittin käsitekäsitys on ymmärrettävissä vasta, kun huomioidaan Schmittin esittämä historiallinen kertomus modernin politiikan synnystä ja kriisiytymisestä. Tämän kertomuksen pohjalta tarkastelen useampaa Schmittin käsitekäsitystä vaivaavaa sisäistä jännitettä ja periaatteellista epäselvyyttä. Artikkelin lopussa tarkastelen schmittiläisen käsitekäsityksen ongelmallista perintöä ja esitän, että Schmittin ajatusten hyödyntäminen nykykeskusteluissa on mahdollista ainoastaan ongelmakohtien tunnistamisen, tiedostamisen ja yksityiskohtaisen käsittelyn jälkeen – jos silloinkaan. Tämä edellyttää kriittistä aatehistoriallista tarkastelua, joka kyseenalaistaa Schmittin usein poleemisten ja abstraktissa muodossa esitettyjen väitteiden välittömän pätevyyden ja kytkee niitä historiallisiin ja ideologisiin asiayhteyksiinsä.

Verbal Fog and the Clarity of the Political Distinction. Carl Schmitt’s Theory of Concepts

The article offers a critical analysis of the theo­ry of concepts put forth by the German legal scholar and political theorist Carl Schmitt (1888–1985). For Schmitt, the legal order, and order in general, depended upon a decision regarding concepts. He also saw political concepts as weapons against particular political enemies and interpreted all central concepts of modern state theory as secularized theological concepts. In the article, I link Schmitt’s various theses on concepts to the development of his thought more generally, on the one hand, and to his own ideological and political endeavors, on the other. Further, I posit that we can only fully understand Schmitt’s view on concepts once we take into account Schmitt’s historical narrative of the birth of modern politics and its crisis. On the basis of this narrative, I analyze several internal tensions and basic ambiguities that plague Schmitt’s theory of concepts. Toward the end of my article, I scrutinize the problematic inheritance of the Schmittian view of concepts and posit that – if at all – the utilization of Schmitt’s thoughts is possible only after the problematic points have been identified, acknowledged, and treated in detail. This requires critical scrutiny in intellectual history that questions the immediate validity of Schmitt’s often polemical and abstractly made claims and links them to their historical and ideological contexts.

Login Form