Tiivistelmät

Yhteisö tuotantovoimana. Yhteisölliset työtilat ja prekaarin työvoiman liikkeet

Yhteisölliset työtilat ovat työn sisällön kannalta heterogeenisten ja yleensä yrittäjämäisten työntekijöiden työtiloja ja työyhteisöjä, joita ei ole järjestetty tai johdettu perinteisten työ- ja yritysorganisaatioiden mukaisesti. Työtilaa vuokrataan joustavasti erimittaisiksi ajoiksi, yleensä viikoksi tai kuukaudeksi kerrallaan. Artikkelissa esitetään, että tilaratkaisuilla on tärkeä rooli, sillä ne liittyvät jälkifordistisessa tieto- ja kulttuuritaloudessa toimivan tuottavan subjektin tuottamiseen, sekä toisaalta vastaavat jälkifordististen yksityisyrittäjämäisten työntekijöiden arkipäiväisiin tarpeisiin. Tilasuunnittelun kautta työntekijäsubjekteille tuotetaan arvoja ja käytänteitä, jotka poikkeavat perinteisistä fordistisista ja tayloristisista toimistotyöhön tuotetuista arvoista ja käytänteistä. Yhteisöllisissä työtiloissa työyhteisö nähdään hallittua sattumanvaraisuutta (serendipity) tuottavana ja hyödyntävänä sosiaalisena koneena, joka on olennainen osa niin sanotun kohtaamistalouden (economy of encounters) toimintaa. Tämän välineellisen yhteisöllisyyden nousu nykyaikaisen tietotyön ja luovan työn tekemisen voimistuvaksi piirteeksi kertoo muutoksesta prekaarin tietotyössä. Artikkeli valottaa myös millaisena uuden talouden tuotantovoimana yhteisöllisten työtilojen työyhteisöt voidaan nähdä ja kuinka uusia työntekijäsubjekteja tuotetaan erilaisten tilaan ja sosiaalisuuteen liittyvien affektiivisten sommitelmien avulla.

The Community as a Force of Production. Coworking spaces and the Movement of Precarious Workforce

Coworking spaces gather together workers, entrepreneurs and employers who work in heterogeneous fields of new economy and cultural industry. Coworking spaces are organized in a fundamentally different way compared to traditional work organizations. Desk space is rented on daily, weekly and monthly demands. This article explains how the reorganization of the traditional office space plays a significant role in a production of a worker subject of knowledge and cultural economy. On the other hand, coworking spaces answer to the everyday demands of the post-Fordist workers. It is also argued that through the redesigned office space worker subjects learn values and policies, which differ from the traditional Fordist and Taylorist office work values and policies. In coworking spaces the heterogeneous working community is understood as a social machine producing governed and managed serendipity, which is an integral part of the so-called economy of encounters. The article claims that the rise of this instrumental communality signals a change in the nature of precarious knowledge work. This article also sheds light to the questions pertaining to the role of coworking communities as a force of production in new economy, and how new worker subjects are produced with different affective assemblages related to office space.

Login Form