Tiivistelmät

Taide ja ei-propositionaalinen ajattelu

Artikkelissa tarkastellaan taiteen suhdetta totuuteen ja tietoon erityisesti taiteellisen tutkimuksen näkökulmasta. Missä mielessä taide voi toimia mediumina tiedolle, jota ei voida muutoin ilmaista? Tähän kysymykseen vastaamiseksi taide erotetaan propositionaalisesta tai diskursiivisesta tiedosta – mutta millaista olisi taiteen ei-propositionaalinen ajattelu, ja voidaanko tässä yhteydessä vielä puhua tutkimuksesta? Artikkelissa nostetaan esiin erinäisiä esteettisen tutkimuksen piirteitä, jotka erottavat sen tieteellisestä tutkimuksesta mutta osoittavat sen kenties olevan jotakin vielä perustavampaa. Lopuksi esitetään, että taiteellisen tutkimuksen muoto noudattelee kreikan zētēsiksen merkitystä: se on pohdiskelevaa etsimistä, itserefleksiivistä kyselemistä joka ei voi olla vaikuttamatta myös tutkimuksen tekijään ja tämän maailmasuhteeseen, sillä se on määritelmällisesti avointa tuntemattomalle ja odottamattomalle.

Art and Non-Propositional Thinking

The article explores the relation of art to truth and knowledge, specifically from the point of view of artistic research. In which sense can art serve as a medium for cognition that cannot be expressed otherwise? To answer this question, art is differentiated from propositional or discursive knowledge – but what would the non-propositional thinking of art be like, and, furthermore, is it still plausible to talk about research with respect to it? The article highlights some properties of aesthetic research, on the ground of which it is defined as different from scientific research but at the same time shown perhaps even more fundamental. In conclusion, it is suggested that artistic research comes close to the Greek zētēsis: it is thoughtful searching, self-reflexive questioning that cannot not affect the researcher and their relation to the world, as it is by definition open to the unknown and the unanticipated.

Login Form