Tiivistelmät

Ekologinen näkökulma taidetutkimukseen

Ekologiset kysymykset ovat nousseet keskeisiksi myös taiteen ja tutkimuksen alueella. Tämä artikkeli jatkaa Kuvataideakatemian tutkimuspäivillä käytyjä keskusteluja aiheesta ja pohtii taiteen ja tutkimuksen yhteismuotoutumista, tapoja ymmärtää organismin ja ympäristön suhde, taiteellisen tutkimuksen piirissä käytyjen keskustelujen keskeisiä argumentteja sekä käytäntöjen erityisyyttä ja ekologiaa. Eräs keskeinen lähtökohta artikkelille on Felix Guattarin esittämä ajatus kolmesta ekologiasta, mentaalisesta, sosiaalisesta ja ympäristön kattavasta ekologiasta ja niiden erottamattomuudesta, sekä hänen käsitteensä heterogenesis ja resingularisaatio. Toinen lähtökohta on Karen Baradin ajatus yhteismuotoutumisesta tai intra-aktiosta, ja toiminnallisista leikkauksista eli konstituoivista mekanismeista, joiden avulla esimerkiksi yksilö ja ympäristö erotetaan toisistaan tai taiteellinen tutkimus ja taiteen tutkimus eriytyvät taidetutkimuksesta. Kolmas lähtökohta on Isabelle Stengersin kehittelemä käytäntöjen ekologia ja siihen sisältyvä olosuhteiden ja erityisyyksien kunnioittaminen.

An ecological perspective on research in the arts

Ecological issues have become central within art and research. This article continues the discussions on the topic during the Research Days of the Academy of Fine Arts and considers the intra-action of art and research, ways of understanding the relationship of organism and environment, some core arguments within the debates concerning artistic research as well as the ecology and specificity of practices. One starting point for the text is Félix Guattari’s idea of the three ecologies, the mental, the social and the environmental ecologies and their inseparability and his concepts heterogenesis and resingularization. Another starting point is Karen Barad’s idea of intra-activity and agential cuts as the constitutive mechanism, through which for instance individuals and environments are separated or artistic research and arts research are differentiated from research in the arts. A third starting point is the idea of an ecology of practices developed by Isabelle Stengers, and its respect for circumstances and specificities.

Login Form